Kuumailmapallolento

Tyytyvaisina saamiimme matkoihin Li-joella, paatimme kayda kiittamassa matkatoimiston omistajaa. Pelimiehena Ojong kertoi meille myoskin mahdollisuudesta kuumailmapallolentoon…

60 euron lento tekisi suuren loven reissun aktiviteettibudjettiin, mutta pitkallisen miettimisen jalkeen totesimme seuraavien seikkojen puoltavan rottinkikoriin nousemista:

• Puuha on kallista, joka tapauksessa, Suomessa ainakin nelinkertaisesti kalliimpaa.
• Jos kuumailmapallolentoa haluaa koittaa, niin miksei sita tekisi sitten naissa huippumaisemissa.

Ojong tinkasi meille viela sopuhinnan ja kutsui meidat vaimonsa ravintolaan syomaan. Soimme erittain maittavat ateriat ja Ojong kestitti uusia vakioasiakkaitaan myos ilmaisilla juomilla. Paadyimme viettamaan iltaa hanen kanssaan siihen asti, kun kadun kaikki muut ravintolat oli jo suljettu.

Seuraavan paivan iltana saavuimme pallon lahtopaikalle, joka sijaitsi niin kapeassa laaksossa, etta ensimmaiset ehtivat jo epailla paaseeko pallo nousemaan tarpeeksi, ennen kuin tuuli paiskaa sen vuorenseinamaa vasten. Pallo lahti kuitenkin nopeasti nousemaan, ja vitsailimme korin kestavyydesta ja kaasupullojen riittavyydesta maan kadotessa jalkojemme alta.

Onneksi lentajamme tuntui olevan taitava kaveri ja viihdytti meita antaen valilla bambujen latvojen rapisuttaa korin pohjaa ja esitteli meille kotikylaansa etaisyydelta, josta olisi voinut hypata talojen katoille. Lensimme myos joenrannan yli katsellen kun hammastyneet haaparit joutuivat keskeyttamaan kuvaussessioitaan jattimaisen pallon ilmestyessa taustalle.

Kokonaisuutena lento oli ilman muuta yksi matkan kohokohdista.