Sastrugi-ilmaisimet käyttöön

Eilinen tuntuu toistavan itseään. Kelinpuolesta nimittäin tämä päivä oli kuin kopio eilisestä. Aamu alkoi auringonpaisteessa mutta jo ekalla lekillä pilviverho peittosi taivaan. Vähitellen pilviverhon paksuuntuessa kontrasti hävisi kokonaan. Etelän suunnalla horisontti näkyis selvästi, mutta takana päin sekin katosi pilvien ja lumihangen välistä.

Kontrastin puuttuminen tarkoitti taas kompuroimista sastrugien välissä. Puolentoista tunnin yhtäjaksoinen hiihtäminen valkoisessa puurossa söi jo miestä. Oli ihana sama pitikö silmiä auki vai kiinni. Välillä meno tökkäsi kokonaan tai sitä kaatuiltiin turhaan. Koskaan ei voinut tietään minkälaisem töppäreen päältä ahkiota on hinaamassa.

Tuskastuneena tilanteeseen kehittelimme modernin ja kenttäkelpoisen kaksianturaisen sastrugi-ilmaisimen. Kolmenkymmenen metrin kiipeilyköysi sidottiin puolesta välistä ahkion perään. Hangella lipui nyt kaksi köyden pätkää kertomassa takana tulevalle miten lumenpinta lainehtii. Etummaisen menoa keksintömme ei helpottanut mutta takana tulevan sitäkin enemmän. Tasapuolisuuden nimissä vetovuoro vaihtui 15 minuutin välein.

Sastrugi-ilmaisimet käytössä

Teltalle sopivan paikan löytymisestä oli kyselty. Hyvällä näkyvyydellä tasaisen paikan löytäminen muutaman neliön teltalle ei todellakaan ole vaikeaa pahoistakaan kynnöspelloista huolimatta, mutta tässä kelissä hyvän telttapaikan löytäminen on vaikeaa. Paikan tasaisuutta kun ei voi nähdä, se pitääkin varmistaa tuntumalla tai jos ei muuta, niin koemakaamalla.

Vaikka maisemat täällä ovatkin kokoajan samanlaiset, eikä vaihtelua ole edes odotettavissa, niin tällaisella kelillä ne vasta tylsät ovatkin. Sitä odottaa koko ajan parempaa keliä ja taas niitä tuttuja maisemia. Tylsien lekien aikana ehtii kuvitella kaikenlaista. Tänään mm. palasi mukavasti mieleen Kiljavannummen polut tai Somerniemen metsäautotiet, jotka kuluneena vuonna tulivat tutuiksi renkaanvetotreenien myötä. Täällä jään keskellä tasaisen puurtamisen aikana vakuuttui taas kerran renkaanvetojen hyödyistä lajitreeninä. Onneksi niitäkin tunteja ja kilometrejä tuli kerättyä ahkerasti.

Kiitos muuten Paakkisen Esalle hyvästä kirjamainoksesta. Tästäkin reissusta on tosiaan tulossa kirja, jatko-osa Pohjoisnapa kirjalle. Valitettavasti sitä joudutaan kuitenkin odottomaan 2009 syksyyn.

  • 82°55,648S 080°02,478W
  • Kuljettu matka 25 km
  • Matkaa navalle 790 km
  • Säätila Pilvistä, tuuli 2 m/s
  • Lämpötila -19°C

Share |

Lisää ostoskoriin