Talkoolaisen muistelmat osa 1

Viime vuoden kilpailu oli ensimmäinen seikkailukilpailu paitsi monelle kilpailijalle, myös talkoolaisille. Tässä Pertun kokemukset:

Sanotaan, että jos ei osaa, pitää opettaa ja jos ei osaa opettaa, pitää kirjoittaa oppaita ja kirjoja.

Seikkailu-urheilussa sama saattaa päteä ainakin itseeni. Kaikesta luonnossa liikkumisesta kiinnostuneena ja AC24 tuotantotiimin työstä ja vauhdista innostuneena totesin haluavani olla osa tätä tapahtumaa - vaikka konttorirotan kunto ei riitäkään kisaajien kunnioitettaviin suorituksiin. Valitettavasti ensimmäisen kisan - entisen kotikaupunkini nurkilla missasin, mutta onnettomuudesta viisastuneena lähdin uteliaana mukaan Pellon kisaan.

Konttorirotan saapuessa paikalle, kisakoneisto oli jo pystyssä, mutta onneksi rasteja pystytetään ja puretaan koko kisan ajan. Talkoolaisia tarvitaan ennen ja jälkeen ja läpi koko kisan. Mitä talkoolainen sitten AC24:ssa tekee? Minun osaltani viikonloppu oli pääasiassa roudausta, valokuvien ottamista, auringosta nauttimista, kisan seuraamista hyvässä seurassa, siirtoajoja, muitten talkoolaisten tapaamista grillimakkaran ääressä, tarpeen tullen lisää ruokaa ja jopa kelpo yöunet mahtuivat mukaan.

Sikäli positiivinen kokemus viikonloppu ja ihmisineen oli, että sunnuntain banketin jälkeen ilmoitin, että minut voi laskea seuraavankin AC24:n muonavahvuuteen. -Ja paluumatka takaisin arkeen kului sujuvasti uusien (ja kisasta väsyneiden) ystävien kuljettajana.

Kiitos järjestäjille ja kilpailijoille hienosta tapahtumasta ja suosittelen lämpimästi muillekin tunnelmaan haluaville :)

Perttu

ps. Kaikki tulevan kesän talkoohommista kiinnostuneet, ilmoittautukaa mukaan osoitteessa ac24@arcticcircle24.com